Sisustustyylit: ajattoman sisustuksen avaimet
Sisustustyylien tuntemus on avain kerrokselliseen ja ajattomaan kotiin. Tässä blogissa matkaamme antiikin klassismista modernismiin ja tarkastelemme, kuinka eri aikakaudet ovat muovanneet sisustusta.
Elämä on aina heijastunut siihen, miten asumme. Sisustuksen suuria suuntauksia kutsutaan sisustustyyleiksi, joita ovat esimerkiksi renessanssi, rokokoo ja uusklassismi. Nämä tyylit ovat jättäneet oman omaleimaisen jälkensä kotiemme kiinteään sisustukseen, huonekaluihin, väreihin, kuvioihin ja materiaaleihin.
Mielestäni tyylien tunnistaminen on osa sisustajan yleissivistystä, joka auttaa yhdistelemään eri tyylejä tasapainoisesti. Menneestä ammentaminen sekä inspiroi että auttaa luomaan ajattoman ja persoonallisen kodin.
Tässä blogissa vedän lyhyesti yhteen keskeisimmät sisustuksen tyylikaudet tuntomerkkeineen. Kirjoitusten lähteinä olen hyödyntänyt Leena Nokelan Sisustustyylit sekä Hannu Rinteen Tyylikirja -teoksia.
Antiikin juuret
Sisustuksen tarina alkaa antiikin Egyptistä, Kreikasta ja Roomasta, jotka loivat perustan sille, mitä pidämme yhä kauniina ja toimivana. Värikkäät seinämaalaukset, harmonia ja symmetria sekä viihtyisät tekstiilit olivat jo tuolloin tärkeitä sisustuselementtejä.
Sisustustyyliltään pelkistetyn keskiajan jälkeen renessanssi (n. 1500-1600) herätti henkiin klassiset ihanteet, kun selkeälinjaiset huonekalut, paneloidut seinät ja geometrinen järjestys hallitsivat sisustusta. Pian perään saapui barokki (n. 1660-1720), joka oli kaikkea muuta kuin hillittyä tummine väreineen, kangastapetteineen, kierresorvattuine huonekaluineen ja näyttävine kristallikruunuineen.
Näitä seurannut rokokoo (n. 1740-1780) kevensi tunnelman vaaleilla väreillä, kukkakuoseilla ja siroilla huonekaluilla. Suosittuja värejä olivat helmenharmaa sekä vaaleanpunainen, -sininen ja -vihreä. Rokokooaika toi suomalaisiin koteihin myös uuden tulokkaan, sohvan.
Uusklassismista jugendiin
Uusklassismissa (n. 1760–1830) palattiin antiikin ihanteisiin. Suomessa se näkyi ensin kustavilaisuutena, myöhemmin empire- ja biedermeiertyyleinä.
Kustavilaisuus (n. 1775–1810) toi sisustuksen yksinkertaisuuteen, selkeyteen ja symmetriaan. Suosituin väri oli helmenharmaa pastellisävyin ryyditettynä. Huonekalut olivat kevyitä ja hillittyjä ja niiden muodot pelkistyivät ja suoristuivat. Empire (1804–1830) ja Biedermeier (1830–1850) rakentuivat kustavilaisuuden perustalle, mutta suosivat vahvempia ja kirkkaampia värejä, mahonkisia huonekaluja sekä runsaita verhoja.
1800-luvulla nousivat myös kertaustyylit (1830–1900), kuten uusgotiikka, uusrenesanssi ja uusrokokoo, jotka kierrättivät aiempien vuosisatojen valtatyylejä. Teollistuminen mahdollisti huonekalujen massatuotannon, ja tyylejä sekoittelevassa sisustamisessa korostuivat lukuisat koristeet, runsaat verhot ja tummat sävyt.
Vuosisadan vaihteessa Eurooppaan ja Suomeen saapui jugend eli art nouveau (1890–1915). Sisustus oli yhtä aikaa jykevää ja orgaanista, kun esimerkiksi ryijyt ja käsintehdyt puuhuonekalut kertoivat arvostuksesta kotimaisuutta kohtaan. Kodeissa näkyvität luonnon kaarevat muodot, kasviaiheet ja kansallisromanttiset käsityöt.
Modernismin nousu
1900-luvun alun modernismi syntyi vastapainona kertaustyylien koristeellisuudelle. Funktionalismi opetti, että muodon tulisi seurata käyttötarkoitusta. Uudet materiaalit, kuten teräs, lasi ja vaneri, mullistivat sisustuksen ja huonekaluteollisuuden.
Modernismi sisälsi useita alavirtauksia. Esimerkiksi Suomessa 1920-luvun klassismi katsoi jälleen antiikkiin ja toi symmetrian takaisin arkkitehtuuriin. Samaan aikaan art deco ja funkkis korostivat geometrisia kuvioita, kiiltäviä pintoja ja pelkistettyjä, pyöreitä muotoja.
1950–60-lukuja pidetään suomalaisen muotoilun kulta-aikana: syntyi Finnish Design, joka yhdisti lämpimät puupinnat, sulavalinjaiset huonekalut ja toiminnalliset tilat. Linjakas modernismi jätti tilaa myös estetiikalle – ajatukselle, että kauneus ja käytännöllisyys voivat kulkea käsi kädessä.
Sisustustyylien historia osoittaa, että jokainen tyyli rakentuu toiselle. Erilaisia suuntauksia yhdistelemällä on mahdollista luoda kerroksellinen, yksilöllinen ja ajaton koti, joka kertoo asukkaidensa tarinaa. Millaisia sisustustyylien tuntomerkkejä löydät omasta kodistasi?